Tiimityö rules

Mahtavaa, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen kotitöissä. Me ollaan tiimi!

Pyysin herra Rimaskoa siivoamaan huoneensa, ennen kuin lähtee treeneihinsä. Tässä pubertantin näkemys siivoamisesta:

Puhtaat ja likaiset vaatteet voi tyrkkiä ja sulloa säkkituolin alle, jolla luodaan vaikutelma siivotusta huoneesta. Säkkituolin alta pilkottava hiha tosin rikkoi illuusion.

Puhtaat ja likaiset vaatteet voi tyrkkiä ja sulloa säkkituolin alle, jolla luodaan vaikutelma siivotusta huoneesta. Säkkituolin alta pilkottava hiha tosin rikkoi illuusion.

Onko se testosteroni, joka mädättää aivojen kotityöosa-alueen? Ehkä. Seuraavissa kuvissa lisää miehisiä ratkaisuja, joilla (äidin)kotiaskareet helpottuvat.

Viikkaan puhtaat housuni märän pyyhkeen sisään.

Olisihan nämäkin voinut työntää säkkituolin alle?

Olisihan nämäkin voinut työntää säkkituolin alle?

Teen rasvaisia sormenjälkiä jääkaapinoveen sulkemalla oven kahvan yläpuolelta. Kahva on kiva koriste.

Jääkaapissa ON KAHVA! Rähmäisiä jälkiä jo nyt näkyvissä. Rosteripinta on ahterista.

Jääkaapissa ON KAHVA! Rähmäisiä jälkiä jo nyt näkyvissä. Rosteripinta on ahterista.

Petaan sänkyni.

Ehkä ei ihan läpäise kolikkotestiä?

Ehkä ei ihan läpäise kolikkotestiä?

Ihmettelin aamupalan jälkeen miksi mieheni ja jälkikasvuni kasasivat likaiset astiansa tiskipöydälle. Ovathan he ennenkin astiansa tiskikoneeseen osanneet laittaa.
Uteliaana tiedustelin mieheltäni, että miksi tämmöinen ratkaisu.

tiskikeiju
”Ajattelin, että täytyy olla joku pätevä syy siihen, miksi astiat ovat tiskipöydällä, joten en laittanut minäkään omiani koneeseen.”

Ketjureaktion aiheutti perheemme keskimmäinen. Lapsella oli täsmälleen samat ajatukset kuin isällään. Kun tiskialtaassa oli eilisen jäljiltä mummun kahvikuppi, täytyi sen tarkoittaa:

a) tiskikone on täynnä puhtaita

b) tiskikone on täynnä likaisia

c) muu mystinen syy, joka estää koneen täyttämisen

Sen verran mies oli ponnistellut, että oli kurkannut pesukoneeseen ja todennut siellä olevan likaisia astioita. Oli kuitenkin miehisellä logiikallaan päätynyt vaihtoehtoon ”c”.

Sehän on selvää, että jos puhtaat ovat koneessa, niin astiat lyödään vuoreksi tiskipöydälle. Järkyttäisinköhän perhettäni liikaa paljastamalla, ettei tiskikonekeijuja ole olemassa?

Mainokset

Miehinen aikataulutus

Ihanat miehet

Viisihenkisen perheen aikatauluja pitää yleensä suunnitella hieman etukäteen, tai pakka menee pahemman kerran sekaisin.  Anna miesten puuttua asiainhoitoon ja aikataulutukseen, niin taatusti menee reisille.

Koska remontointi on rentouttavaa puuhastelua ja raksan keskellä asuminen upeaa, niin halusimme vaihtaa keittiön rupiset työtasot uusiin. Mies kertoi, että kivitasojen asentajat saapuvat tällä viikolla ”joku päivä”, että olethan tarvittaessa kotona. Kyllä onnistuu (miinus Vilkastuksen fudisjoukkueen vanhempainilta, esikoisen fudisjoukkueen vanhempainilta ja omat jousiammuntaharjoitukset). Kun viikkoaikataulu näytti noinkin väljältä, niin lupauduin leipomaan keskiviikoksi myytävää esikoisen luokalle. Nuoret nimittäin keräävät rahaa leirikouluunsa mm. myymällä koulunsa opekokouksissa kahvipullaa.

Kuinka ollakaan, kivitasojen asentajat kuulemma saapuisivat tiistaina illalla kuuden jälkeen. Siis samana iltana, kun pitäisi leipoa karjalanpiirakoita ja omenapiirakkaa. Eipä siinä mitään. Järjestelin hommat niin, että pääsin lähtemään töistä aikaisemmin ehtiäkseni hoitamaan leipomiset ennen asentajien saapumista.

Seisoin kotonani eteisessä vielä kurahousut jalassa (työmatkapyöräilyn etuja), kun opettaja soitti kuopuksen edesottamuksista. Ope oli yllättänyt sankarin pussailemasta luokkalaistaan tyttöä suulle. Ollaanhan me ihan normaali perhe, ollaanhan? Ekaluokkalainen juoksentelee housut kintuissa näyttelemässä vehkeitään ja suutelee tyttöjä koulun käytävillä.

Puhelu kesti tovin, kun lapseni muistakin toimista riitti jutun juurta. Aikaa säästääkseni täytin puhelun aikana astianpesukoneen ja laitoin sen käyntiin.

Mieltä ylentävän opettaja-nolovanhempi-keskustelun jälkeen komensin teinin auttamaan leipomispuuhassa. Ehdin juuri levittämään kaikki leipomisvehkeet pöydälle, kun mieheni soitti: ”Ne tasojen asentajat tulevatkin jo aikaisemmin, taitavat olla jo siellä”. No niinpä näkyi ikkunasta, että raksasedät olivat juuri hurauttaneet pihaan.

When timing totally goes wrong.

Ajoitus voi olla tärkeää.

Siirsin nopeasti kaiken irtaimen pois keittiön tasojen päältä sekä levittämäni leipomistarvikkeet olohuoneeseen ja sammutin astianpesukoneen (lue: tein höyrykäsittelyn viiluoville). Tasojen asentajat toimittivat asiansa suhteellisen ripeästi. Homma oli hoidettu viiteen mennessä. Kivitasojen silikonisaumauksien kuivumista piti tosin odotella viitisen tuntia. Niin, ja keittiön hanaa ei voitu asentaa paikalleen, kun uudesta tiskialtaasta puuttui sopiva reikä hanalle. Ja tiskit tietenkin jäivät siitä syystä astianpesukoneeseen lillumaan likavesiinsä.

Miesväki haihtui asentajien perässä fudistreeneihinsä, joten jäin yksin leipomaan kaaoksen keskelle. Onneksi pöydänkulmalla riitti tilaa karjalanpiirakoiden pyörittelyyn. Ja omenapiirakanhan pystyy näppärästi pyöräyttämään ilman minkäänlaista laskutilaa. Leipomisurakka olisi ollut valmis jo illalla kymmeneltä, jos a) ei olisi tarvinnut väistellä kaikkia lattialla lojuvia remonttiromuja ja b) teinilauma ei olisi keskeyttänyt treeneistä tullessaan ”heti ruokaa”- vaatimuksin.

Leipomisesta tulee tunnetusti tiskiä. Siksipä kökin illalla vielä yhdentoista jälkeen selkä kyyryssä pesemässä tiskejä kylpyammeessa. Tietenkin edelleen ne riivatun kurahousut jalassa. Missäs välissä olisin ne kerinnyt riisumaan?

Sain palautettakin seuraavana päivänä, kun leipomuksistani puuttui tuoteseloste: ”Tarkkana seuraavalla kerralla!” Teki mieli purra pesuvamppua ja juosta kiljuen päätä seinään. Melkein meni kuin strömsöössä tämäkin homma.

Täytyy kokeilla.

Täytyy kokeilla.

Ärsyttävät keittiökapineet

Muuttaessamme tähän asuntoon keittiö näytti ensisilmäyksellä ihan siedettävälle. Ärsyttäviä juttuja on kuitenkin pulpahdellut pintaan tasaisesti.

1)      Astianpesukoneemme on nätisti upotettu keittiökalusteisiin. Joku käytäntöä tunteva sisustussuunnittelija olisi miettinyt niin, ettei viilupinta kupruile ja työtason reuna pehmene.    Astianpesukoneemme hälyttää palovaroitinäänellä pesuohjelman päättymisen merkiksi. Tämän havainnon tein eräänä aamuyönä, mikä oli erityisen ärsyttävää. Piippaus ei tietenkään vaikene itsekseen, vaan koneesta pitää kytkeä virta pois. Ja kuinkas muutenkaan kuin päästämällä tulikuuma höyry luukusta pehmittämään kalusteet, kun koneen virtakytkin on sijoitettu ovelasti luukun sisäpuolelle.

2)      Rosterinen jääkaappi-pakastin on ihan kivan näköinen hässäkkä noin 2 sekuntia sormenjälkien pyyhkimisen jälkeen. Kun joku perheemme nälkäisistä koskee jääkaappiin, ovat sormenjäljet jo hitsautuneet tiukasti kiinni harjattuun rosteripintaan. Perheen alaikäiset eivät ole lukuisista ohjeistuksistani huolimatta tajunneet jääkaapin kahvan virkaa. KAHVA! Käytä KAHVAA! Ei, selkä kyyryssä taas sormenjälkiä hinkkaamaan.

3)      Parhaiten toimiva kodinkone keittiössä on uuni. No, siinäkin on digitaalinen kello ja ajastin pimeänä. Olisin tarvinnut usein jälkimmäistä. ”Palaaks tääl joku?”

4)      Muuttaessamme kihnutin liedestä hyvän tovin siihen kiinni palanutta alumiinia. Edellinen asukas oli polttanut yhden keraamisen lieden levypaikoista pilalle. Ei lämpene, ei millään. Ne pienemmät rinkulat lämpenevät, mutta tälle viisihenkiselle sakille harvemmin keitetään tai paistetaan mitään alle 3 litran kattilassa.

Koskapa perheessämme juuri SE (suurin) levypaikka on tarpeellisin, eikä kaltoin kohdeltua liettä enää saanut siistiksi, halusimme tilalle uuden. Huomasimme, että XXX:n kaupassa induktioliedet olivat hyvässä tarjouksessa. Eikun tilaamaan ja maksamaan saman tien verkkopankissa. Silloin oli syyskuu.

Mies meni ilmoituksen saatuaan noutamaan tasoa toiselta puolen kaupunkia, mutta liedet olivatkin (what a surprise!) loppuneet. Lupasivat, että toimittavat seuraavaksi ihan kotiin asti parissa viikossa. Meni kuukausi ja maksetun tason perään soiteltiin. Oli kuulemma jotain toimitusongelmia tehtaan päässä. Lopulta posti toi laatikon kotiin lokakuussa.

Paketti oli melkoisen kärsineen näköinen. Pahvipakkauksen avaamisen jälkeen oli selvää, että liesi oli pudotettu jostakin korkealta tai ainakin se oli kohdannut jotain väkivaltaa. Otimme valokuvia, mikä oli jo operaatio sinänsä ja mahtava perheriidan siemen. Siitä ehkä joskus toiste lisää. Kaupasta tuli urputusta, että he eivät voi tietää mitä kuljetuksessa on tapahtunut. Mies kiivastui.

Lisäkitinän jälkeen saimme uuden parin viikon odottelun jälkeen, tällä kertaa ehjässä laatikossa. Syyskuussa tilattu induktiotaso saatiin marraskuun lopussa kotiin. Huikeaa palvelua. Enää puuttuu vain sähkömies sitä asentamaan. Saisikohan jouluksi tason paikalleen? Todennäköisesti ei.

keittiö